Logo

Lestadiolaisuuden historiaa

Lestadiolainen herätysliike sai nimensä Pohjois-Ruotsissa viime vuosisadalla vaikuttaneesta papista, Lars Levi Laestadiuksesta (1800-1861). Kaaresuvannon rovastina hänen työhönsä kuuluivat tarkastukset Lapinmaan seurakunnissa. Uudenvuodenpäivänä 1844 hän vieraili Åselen kirkossa. Tarkastuksen yhteydessä "uuslukijaisiin" kuulunut lappalaisnainen, Milla Clementsdotter, "Lapin Maria" auttoi Laestadiuksen elävään uskoon.

Laestadiuksen opetukseen tuli nyt uutta voimaa. Kaaresuvannon kirkossa alkoivat kaikua hänen parannussaarnansa. Herätys alkoi kevättalvella 1846 ja se levisi pian Laestadiuksen asuinseudulta koko Pohjos-Kalottiin sekä myöhemmin siirtolaisuuden myötä Pohjois-Amerikkaan. Kyse ei ollut uudesta uskonnosta vaan palaamisesta juurille, joista oli erkaannuttu. Herätys Lapissa oli hyvin voimakas. Voitiin sanoa, että ”lumessa paloi”. Parannuksen tehneet tekivät kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen, jolle oli tunnusomaista raittiit ja rehelliset elämäntavat. Myös avioliitot eheytyivät.

Lestadiolaisuudessa esiintyi jo 1800-luvun lopulla opillisia erimielisyyksiä. Liike säilyi kuitenkin ulkonaisesti yhtenäisenä vuosisadan lopulle saakka. Tuolloin erkanivat omiksi suunnikseen ns. isoesikoisuus eli länsilestadiolaisuus ja uusheräys. Pääuomaksi jäi vanhoillislestadiolaisuus, jonka piiristä myöhemmin 1934 erkani ns. pikkuesikoisuus eli itälestadiolaisuus.

Vanhoillislestadiolaiset ovat 1800-luvulta lähtien perustaneet rauhanyhdistys -nimisiä toimintaorganisaatioita. Nimi rauhanyhdistys viittaa Raamatun sanoihin: "Hän on meidän rauhamme" (Ef. 2:14). Liikkeen toiminta on huomattavasti laajempaa Suomessa kuin Ruotsissa: täällä rauhanyhdistyksiä on viisi, kun taas Suomessa niitä on 195. Vuoden suurin tapahtuma on suviseurat, joihin kokoontuu noin 70000 seuravierasta. Suuri osa näistä on lapsia ja nuoria. Tämä Suomessa järjestettävä tilaisuus on osanottajamäärältään Pohjolan suurin hengellinen tapahtuma.

Vanhoillislestadiolaisuus on kirkon sisäinen herätysliike. Rauhanyhdistykset järjestävät hartaustilaisuuksia ja seuroja. Niitä pidetään omien toimitalojen lisäksi mm. kodeissa, kirkoissa ja kouluilla. Seurojen ohjelma koostuu rukouksista, saarnoista, virsien ja Siionin laulujen laulamisesta sekä vapaasta keskustelusta. Seurat ovat avoimia tilaisuuksia, joihin kaikki ovat tervetulleita.

Ajankohtaista

  • 11.03.2013
    Seurat ovat yhdistyksen tärkein toimintamuoto. Seurat koostuvat saarnoista ja virsistä sekä Siionin ...
  • 11.03.2013
    Vanhoillislestadiolaisuuden opillisena perustana ovat Raamattu ja luterilainen tunnustus. Keskeistä ...
  • 11.03.2013
    Lestadiolainen herätysliike sai nimensä Pohjois-Ruotsissa viime vuosisadalla vaikuttaneesta papista...
  • 11.03.2013
    Google karta till fridsförening i Dalarna